Kalankasvatusalan yhteistyön kehittäminen Komin tasavallassa
TaustaRantasalmen Ympäristökasvatusinstituutti on yhteistyössä Puumalan Lohi Oy:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa ollut mukana kehittämässä Komin kalankasvatusta jo kolmen vuoden ajan. Tällä yhteistyöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia:
Komin maatalousministeriö on asettanut tavoitteeksi kalan vuosituotannon lisäämisen 2-3 miljoonalla kilolla seuraavan kolmen vuoden aikana. Lähtökohdat tuotannon lisäämiselle ovat hyvät mutta myös haasteelliset. Kotimarkkinat ovat erittäin suuret ja vasta pieni osa Komissa myytävästä kasvatuskalasta tulee omalta alueelta. Jokia on runsaasti, ja niiden vedet ovat puhtaita mutta matalia. Tuotanto perustuu pääosin kassikasvatukseen. Mikäli ministeriön asettama tavoite mielitään saavuttaa, kassikasvatus ei enää jatkossa tule kysymykseen. Tuotannon nopean lisäämisen suurin riski on, että uudet kasvattamot rakennetaan vääriin paikkoihin ja että niissä käytetään soveltumatonta tekniikkaa. Kolmen vuoden aikana saadun kokemuksen perusteella voi sanoa, että tällaisten virheratkaisujen mahdollisuus on ilmeinen. Pahimmillaan seurauksena saattaa olla, että lupaavasti alkanut kalankasvatus Komissa tulee tiensä päähän, mikä luonnollisesti olisi paha takaisku myös suomalaisille yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Suomen ja Venäjän välisen talouskomission Suomi-Komi -työryhmän kokouksessa Helsingissä 1.12.2009 taloudellisen kehityksen ministeri Ivan Stukalov kertoi, että Komiin on rakennettu puupellettitehdas ja että toisen tehtaan rakentaminen on aloitettu mutta keskeytetty. Syynä tähän ovat ministerin mukaan ongelmat, jotka ovat entuudestaan tuttuja Karjalan tasavallasta, eli soveltumaton tuotantotekniikka, väärät raaka-aineet, virheellinen varastointi jne. Keskustelussa ministeri Stukalov pyysi suomalaisten asiantuntijoiden apua tilanteen selvittämiseksi. Tästä syystä hankkeeseen on sisällytetty erillinen osio, jossa Ympäristökasvatusinstituutin pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Envitecpolis Oy:n toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Markku Sinkkonen kokoaa tiedon ja laatii selvityksen tehdashankkeen tilasta ja tekee ehdotuksen toimivista ratkaisumalleista. Suomalaisella osapuolella on aikaisemman kokemuksensa perusteella varsin selkeä käsitys paitsi itse ongelmasta, myös sen ratkaisemisesta. Tiedossa on, että sopivaa raaka-ainetta on saatavilla riittävästi, ja jos tehtaiden tuotanto saadaan käyntiin, se voidaan markkinoida suomalaisten yritysten toimesta Suomeen, Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan.
KehitystarpeetKalantuotannon kestävä kehittäminen Komissa edellyttää seuraavaa: Uusien kalankasvatuspaikkojen kartoittaminen ja rakentaminen Tuotannon lisäämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on kartoitettava kalankasvatukseen soveliaat alueet. Tässä suhteessa avainasemassa ovat veden puhtaus, riittävyys, lämpötila ja happitalous. Uusien kasvatusmenetelmien käyttöönotto Kassikasvatus johtaa helposti terveys-, laatu- ja kasvuongelmiin ja soveltuu siten huonosti suurimittaiseen tuotantoon. Uusissa kasvattamoissa tulee siksi hyödyntää paitsi maa-altaita, joissa vesi pääsee virtaamaan, myös aitaus- ja putkikasvatustekniikkaa. Kuluttajavalistus Kuluttajavalistusta tarvitaan ennen muuta siksi, että kasvatuskala on Komissa tapana kuljettaa myyntipaikoille ja myydä kuluttajille elävänä. Taustalla tässä on usein ennakkoluulo siitä, että kuollut kala ei ole laadullisesti hyvää, mikä varmasti pitääkin paikkansa, ellei kalaa ole käsitelty oikein. Pitkät maantiekuljetukset vesitankeissa ovat joka tapauksessa paitsi kannattamattomia myös haitaksi tuotteen laadulle. Valistuksen tehtävänä on siksi opettaa kuluttajille kalan oikeaa käsittelyä ja saada heidät omaksumaan se ajatus, että fileoitu kasvatuskala on vähintään yhtä hyvää kuin elävänä ostettu. Jakeluverkon rakentaminen Elävän kalan maantiekuljetuksista luopuminen edellyttää toimivaa jakeluverkkoa. Avainasemassa tässä on kylmäketjun rakentaminen, jossa ensimmäinen ja tärkein hankinta on tehokas jääkone. Kalat jäähdytetään jo nukutusvaiheessa panemalla nukutusaltaaseen runsaasti jäätä. Verestys tapahtuu jääpöydällä, minkä jälkeen kala fileoidaan ja fileet pakataan jäämurskaan kylmäeristettyihin laatikoihin. Tällä varmistetaan se, että kalan laatu säilyy hyvänä jakeluketjun alusta loppuun. Jalostusasteen lisääminen Jatkojalostus on tehokas keino lisätä kalankasvatuksen tuottavuutta ja parantaa kalan säilyvyyttä. Kylmäsavulohen valmistus tarjoaa tähän ehkä helpoimman tien. Savustettu kala on perinteisesti tunnettu ja pidetty tuote, ja kylmäsavustetun kirjolohen myyntiaika on jopa kaksi viikkoa. Viime syksynä Suomessa järjestettiin komilaisille kalankasvatuksen asiantuntijoille koulutus, jonka aikana osallistujat tutustuivat Puumalan Lohi Oy:n kylmäsavulohen tuotantoon ja saivat käyttöönsä piensavustamon rakennepiirustukset. Tutkimusyhteistyön käynnistäminen Kestävä kalatalous perustuu jatkuvaan tutkimukseen. Kalatalouden tutkimusta Komissa toki on, mutta jotta voitaisiin kehittää paikallisissa olosuhteissa parhaiten menestyvät kannat, tarvitaan yhteistyötä, jossa sopivin suomalainen kumppani on RKTL. Laitoksen erikoistutkija Markku Kaukoranta on tehnyt paljon yhteistyötä venäläisten kanssa, ja hän tuntee paikalliset olosuhteet ja kulttuurin. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Kalatalouden kestävä kehittäminen edellyttää, että saatavilla on ammattitaitoista työvoimaa. Kalankasvatusta ja jatkojalostusta tukevan koulutuksen suunnittelu tuleekin aloittaa välittömästi. Suomalainen osaaminen voi tässäkin olla suureksi avuksi. Paikallisen koulutuksen vaihtoehtona tai täydentäjänä voisi olla opiskelu Suomessa. Itä-Suomen yliopistossa on paraikaa kirgisialaisia opiskelijoita perehtymässä kalatalouteen, kalankasvatukseen ja -käsittelyyn sekä elintarvikehygieniaan.
Hankkeen liitynnätHanke toteutetaan Suomi-Komi -työryhmän tavoitteiden ja linjausten mukaisesti.
Hankkeen hyöty SuomelleHanke tukee edelleen Rehuraisio Oy:n kalanrehun ja RKTL:n Tervon yksikön mädin ja jatkossa myös emokalojen vientiä Komiin. Kalanrehun osalta voidaan arvioida, että mikäli kalankasvatukselle Komissa asetetut tavoitteet toteutuvat, viennin arvo nousee 2-3 miljoonaan euroon vuodessa. Rehun myyntiä saattaa jatkossa olla mahdollista laajentaa myös nauta- ja sikatalouteen. Viime vuoden joulukuun alussa Komin maatalous- ja elintarvikeministeri Sergei T?et?etkin vieraili Rehuraision tehtailla ja oli erittäin kiinnostunut yhtiön karjarehuista ja yhteistyöstä karjanruokinnan alalla. Hanke myös avaa uusia markkinoita suomalaisen teknologian (ruokinta-automaatit, hapettimet, kala-altaat, putkikasvatusteknologia, kalankäsittelyyn kuuluvat rakenteet ja materiaalit sekä jää- ja kylmälaitteet) ja osaamisen viennille.
Hankkeen ympäristövaikutuksetHankkeen myönteisiä ympäristövaikutuksia tuetaan mm. seuraavasti:
Hyödynsaajat ja sidosryhmätHankkeen keskeiset hyödynsaajat Komissa ovat liike-elämä, viranomaiset ja kansalaiset. Hyödyt toteutuvat mm. seuraavien tulosten kautta:
Hankkeen suomalaisia hyödynsaajia ovat:
Jatkossa hanke saattaa hyödyntää myös karjanrehuteollisuutta ja maatalouskoneiden valmistajia sekä energiateollisuutta, mikäli pellettitoimitukset Komista Suomeen saadaan käyntiin.
Tavoitteet ja niiden seurantaHankkeen tavoitteena on laatia Komin kalankasvatuksen kestävälle kehittämiselle suunnitelma, joka sisältää seuraavat osa-alueet:
Hankkeen keskeiset tulokset ovat:
|